Siirry pääsisältöön

Old Boy BBQ – testissä yllätysillallinen korealaisittain

Lähdimme testaamaan kymmenen hengen voimin, millainen on aito korealainen illallinen. Ideana on, että koko pöytäseurueelle tarjoillaan jaettavaksi sama menu, joka sisältää runsaan valikoiman alkuruokia, kaksi pääruokaa ja jälkiruoan. Hinta per henkilö on 44 euroa ja tällä summalla sai vatsansa ihan täyteen. Vaikka ideana on, että ruokaa on runsaasti, huomioi ravintola aina myös sen, ettei ruokahävikkiä syntyisi. Seurueessamme oli muutamia erityisruokavalioita (ei punaista lihaa tai äyriäisiä) ja nämä otettiin hienosti huomioon. Jos kokemuksen haluaa viedä viimeistä piirtoa myöten autenttiseksi, kannattaa tilata myös menulle suunniteltu juomapaketti (38 euroa per henkilö). Se sisältää muun muassa pienpanimo-olutta, viiniä ja korealaisia klassikkojuomia, kuten Sojua.

Lempeän tulista ruokaa

Old Boy BBQ:n ruokaa kuvaa parhaiten sananlasku, jonka tarjoilijamme meille kertoi: korealaiset syövät suullaan, kiinalaiset vatsallaan ja japanilaiset silmillään. Ruoka ei siis ole millintarkasti aseteltu (vaikka annokset olivatkin kaikessa runsaudessaan visuaalisia), vaan siinä mennään ehdottomasti maku ja vatsa edellä.

Tavallisesti Koreassa ei erotella alku- ja pääruokia, mutta koska olemme Suomessa, niin suonemme tässä tapauksessa ravintolalle luovan vapauden. Mielestäni alku- ja pääruokien erillään tarjoileminen myös rytmittää illallista kivasti.

Alkuruokien kirjo oli mieletön. Kaiken kaikkiaan pääsimme maistelemaan kuutta erilaista annosta: sokerisuolattua lohta, tartaria, korealaista pannukakkua, kalmaria ja steam buneja sekä lihalla että tofulla.

Sokerisuolattu lohi ja tartar lienevät monelle tuttuja ja mieluisia annoksia ja myös Old Boy BBQ tarjoilee ne varmalla otteella, mutta kiinnostavalla twistillä. Lohen päälle kasattu punakaali toi annokseen kaunista väriä ja tartarin kanssa tarjoiltiin rapeaa anjovista. Korealainen pannukakku oli puolestaan uusi tuttavuus allekirjoittaneelle. Pienessä pannussa tarjoillun pannukakun kruunasi osterivinokkaat ja soijaemulsio. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen makuelämys! Suhtauduin alkuun hieman varauksella kalmariin, mutta sen saadessa vierustoveriltani paljon kehuja, uskaltaudun maistamaan yhden lonkeron. Mukana annoksessa oli muun muassa kurpitsa-kimchiä ja riisiviini-beurre blancia. Steam bunit muistuttivat minihodareita ja kätkivät sisälleen silkkitofua tai rapeaa porsaankylkeä. Annokseen toi potkua punainen kastike, joka oli mausteisen tulista. Todella hyvää mielestäni!

Pääruokina oli perinteinen korealainen bibimbab (tulisella porsaankyljellä tai tulisella tofulla) ja fried chicken. Molemmat annokset olivat makumaailmaltaan mausteisen tulisia. Bibimbab on korealaisten tulkinta pyttipannusta ja se on herkullinen yhdistelmä riisiä, kasviksia, tofua tai lihaa sekä kastiketta ja kananmunaa. Fried chicken oli lähes taivaallista. Se tarjoiltiin Gochujang-ketsupin ja valkosipulimajoneesin kanssa. Jos et pidä tulisesta ruoasta, kanassa saattaa olla makuusi liikaa jälkipoltetta, mutta itse pidin siitä kovasti! Kimchin ja marinoidun kaalin kanssa nautittuna kokonaisuus oli juuri sopiva.

Aterian kruunasi korealaiset munkit, joita dippailtiin karamellikastikkeesta, tyrnimarjoista ja setsuanpippurista pyöräytettyyn seokseen. Suupalan kokouset munkit olivat oivallinen päätös aterialle, sillä niitä saattoi syödä vain yhden makeannälän ollessa pieni, tai useamman (kuten minä tein, heh).

Yllätyksellinen juomapaketti tarjoaa jokaiselle jotain

Juomapaketti sai seurueeltamme kiitosta monipuolisuudestaan. Koreassa ei tavallisesti juoda viiniä – vaikka muuten juoma näytteleekin suurta roolia korealaisessa illallisperinteessä. Viini sopii kuitenkin erinomaisesti korealaisen ruoan pariksi, sillä ruokien makumaailma on varsin laaja. Old Boy BBQ:n juomista vastaava Jan-Martin kertoikin, että on löytänyt ravintolan viinivalikoimaan uskomattomia helmiä, jotka täydentävät erinomaisesti korealaisia makuja.

Illallinen aloitettiin kippistämällä Sojulla, korealaisella seurustelujuomalla, joka tavallisesti valmistetaan riisistä tislaamalla. Maultaan juoma muistutti hieman vodkaa, mutta se oli kuitenkin hieman makeampaa. Myös alkoholia oli noin puolet vähemmän kuin vodkassa. Sojua tuotiin muutama pullo pöytään ja ideana on, että seurue kaataa toisilleen sitä shottilaseihin. Toiselle ihmiselle tarjoaminen nähdään suurena kohteliaisuutena – muistathan siis tarjoutua täyttämään seuralaisesi lasin, kun se alkaa näyttää tyhjältä. Sojua juodaan läpi aterian ja se onkin oiva kaveri tulisten ja mausteisten ruokien kanssa siemailtuna.

Sojua tarjoillaan pöydässä seurueen kesken

Alkuruokien kanssa nautimme suomalaista pienpanimo-olutta, jossa oli käytetty turkulaisia vadelmia. Tässä sourissa oli alkoholia 3,5 %, joten se oli myös mukavan raikas yhdistelmä alkuruokien kanssa. Pääruoille oli paritettu Parajes Del Valle Monastrell Ecologico, joka tulee Valencian läntisimmältä viinialueelta. Viinin takana oli jännittävä tarina viinin tuottajasta, Maria Joverista, joka vuokraa viinitarhan viljelyä varten ja sitoutuu kunnioittamaan alueen viininvalmistusperinteitä. Vuokraa hän maksaa 7 % koko tuotannosta. Tämä kuivahko viini sopi tasapainottamaan mausteisia pääruokia. Jälkiruoan kanssa nautiskelimme hedelmäistä artesaanisakea, joka sai makunsa panimon vieressä kasvavista mandariineista. Se oli itsessään jo melkein kuin jälkiruoka!

Artesaanisakea jälkiruoaksi
Artesaanisakella on kiva kippistellä jälkiruoan kanssa

Mikä korealaisessa illallisessa oli parasta?

  • Uuteen ruokakulttuuriin kurkistaminen. Pienet vivahteet (kuten Sojun tarjoileminen toisillemme) loivat aivan omanlaisensa tunnelman.
  • Runsaat ja monivivahteiset maut. Kun äänestimme suosikkejamme alkuruoista, lähes kaikki annokset saivat tasaisesti ääniä. Se kertonee jotain.
  • Sosiaalinen syöminen ruoan jakamisen myötä – kaikki tutkivat innoissaan pöytään tulevia annoksia ja sitten niitä maisteltiin ja analysointiin yhdessä.

Suosittelemme siis suuntaamaan akuutin matkakuumeen iskiessä (tai kun etsit rentoa illallispaikkaa) osoitteeseen Ludviginkatu 3. Voit lukea tästä lisää Old Boy BBQ:sta!

Kuvat: Elina Engberg ja Vilma Lehtonen

Lue myös