Seisova pöytä, voileipäpöytä, buffetpöytä, noutopöytä - rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Seisova pöytä, voileipäpöytä, buffetpöytä, noutopöytä – rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Voileipäpöytiä on katettu Suomessa jo 1700-luvulta lähtien. Leipä on ollut keskeinen osa suomalaisten ravintoa ja siksi tärkeässä asemassa myös suositussa voileipäpöydässä. Vuosisadan edetessä voileipäpöytien tarjonta laajeni, ja leivän ja voin seuraksi tarjolle tulivat myös juustot ja leikkeleet.
Alun perin viinapöytä – tottakai
Seisova pöytä, voileipäpöytä, buffetpöytä, pitopöytä, herkkupöytä tai noutopöytä – suomalaisten rakkaalla ruokapöydällä on monta nimeä. Parhaimmillaan satakunta erilaista ruokaa sisältävä kattaus on kuitenkin saanut alkunsa viinapöydästä ja vaatimattomista tarjottavista, jolloin pöytään nostettiin viinan lisäksi vain voita, leipää ja juustoa. Nimensä seisova pöytä on saanut siitä, että varhaisina aikoina pöydän ääressä syötiin ja juotiin seisten. Viina oli niin kiinteä osa voileipäpöytää, että vielä 1800-1900-lukujen vaihteessa, ennen kieltolakia, se sisältyi voileipäpöydän hintaan.
Ruotsinlaivan seisova on instituutio
Ruoka on ollut laivaliikenteelle yksi tärkeimmistä houkutuksista lähteä merimatkalle tax free-ostosten ohella. Ensimmäisinä vuosikymmeninä laivoilla syötiin lähinnä voileipäpöydän antimia, á la carten suosio alkoi vasta 1980-luvun lopussa.
Kun seisova pöytä oli 1960-luvulla vielä uusi tuttavuus, asiakas saattoi kerätä lautaselle kaikkea mahdollista, alkuruokapöydän kaloista aina jälkiruokapöydän mansikkahilloon. Se, että ruokaa saattoi hakea lisää yhä uudelleen, oli vielä monelle uutta. laivayhtiöt laativatkin oppaita, joissa neuvottiin, miten seisovan pöydän antimia nautittiin oikeaoppisesti.
Ote ruokakirjailija ja kotitalousopettaja Anna-Maija Tantun Silja Linelle laatimasta oppaasta Taito syödä seisovasta pöydästä:
– Käy pöydässä vähintään kuusi kertaa
– Ota vain vähän lautaselle
– Älä ole huolissasi, jos joku ruoka loppuu vadilta, keittiö tuottaa lisää
Ruotsinlaivojen seisovassa huomioidaan suomalaisten ja ruotsalaisten toiveet
Emerituskeittiömestariksi nimetty, pitkään sekä Silja Linen ja Viking Linen palveluksessa työskennellyt Reijo Haapanen kertoo, että ruotsinlaivojen seisovan pöydän antimissa huomioidaan sekä suomalaisten että ruotsalaisten asiakkaiden toiveet. Moni seisovan pöydän suosittu herkku, kuten suklaamousse, on ollut tarjolla jo 1960-luvulta lähtien.
Koonnut: Mia Heiskanen
Kuva: Viking Line
Lähde: Parasta pöytään – suomalaisen gastronomian historia
