Mitä mieltä Sofia oli Mestarikokki lasten keittokirjasta?
Mestarikokki, Lasten keittokirja
Sari Spåra & Patrik Spåra
Readme.fi
Kirja-arvio: Sofia Nupponen
Sari Spåran sekä Patrik Spåran teosta Mestarikokki voi syystä sanoa lastenjuhlien käsikirjaksi, joka tulisi löytyä jokaisen lapsiperheen keittiöstä. Teos on oivallinen sekä kattava kokoelma helppoja mutta herkullisia reseptejä niin pieneen suolaiseen -kuin makeannälkään, ja makuja löytyy monipuolisesti eripuolilta maailmaa. Teoksen pastellisävyt tuovat hymyn huulille, ja ulkoasu vetoaakin erinomaisesti kohderyhmäänsä, eli lapsiin. Kannen pirteät sävyt ja kesäiset kuvat mansikkaisista leivonnaisista johdattelevat lukijan lasten synttärikekkereille, ja lastenjuhlat tuntuvatkin olevan tämän teoksen punainen lanka, jonka ympärille reseptit on koottu.
Teos on elävä esimerkki siitä, kuinka amatöörikokki -ja kondiittori voi loihtia pienellä budjetilla lapsillensa ikimuistoiset juhlat – perheen pienten avustamana tietenkin. Johdannossa rohkaistaankin kokeilemaan keittokirjan reseptejä yhdessä lasten kanssa sotkua ja kaaosta pelkäämättä, mikä on mielestäni hieno idea viettää aikaa lasten kanssa sekä tutustuttaa heidät ruoanlaiton maailmaan. Kuitenkin psykologiaa lukeneena en voi olla miettimättä, voivatko esimerkiksi alle kouluikäiset lapset keskittyä kokkaamaan tacogratiinia tai Kassler -perunanyyttejä, joiden pelkkä nimikin kuulostaa korviini haastavalta. Teos kuitenkin lupaa ”mutkattomia ja pääsääntöisesti helppoja reseptejä”, ja niitä selaillessani jouduinkin myöntämään, etteihän se tacogratiini niin vaikealta vaikuttanutkaan.
Vaikka teos onkin värikäs, se on kuitenkin hyvällä maulla toteutettu. Visuaalisena ihmisenä sen lukeminen miellytti silmääni, ja pidin erityisesti siitä, miten kuvien ja tekstien asetteluun oli kiinnitetty huomiota. Toisin kuin joissain lapsille tarkoitetuissa reseptikirjoissa, joissa värejä ja kuvia on roiskittu ronskilla kädellä, tässä teoksessa huomioon on otettu lasten lisäksi myös vanhemmat, jotka ovat kuitenkin ensisijaisesti niitä, jotka tätä teosta lukevat. Siksi on tärkeää, että lasten reseptikirjat ovat myös ymmärrettäviä ja loogisia. Mestarikokki yhdistää hauskuuden ja loogisuuden ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, mistä moni vanhempi kiittää.
Teos on käytännön opas lastenjuhlien järjestämiseen, sillä hauskojen reseptien lisäksi siitä löytyy muun muassa vinkkejä onnistuneisiin lastenjuhliin leikkeineen ja tarjoiluineen. Huomioni kiinnittyi erityisesti upeannäköisiin jälkiruokiin, sokeriaddikti kuin olen, ja niitä selaillessani halusin valmistaa aivan oman friikkipirtelöni, johon tulee muun muassa mansikoita, suklaakastiketta sekä jäätelöä. Mestarikokki painottaakin, ettei teoksen resepteillä ole ikärajaa, mistä ilahduin suuresti. Voin siis valmistaa esimerkiksi kakkapökälekuppikakkuja silloin kun ärsyttää tuntematta itseäni naurettavaksi.
Teos on tehty hyvällä huumorilla ja rennolla otteella, ja sen lukeminen herätti eloon sisäisen lapsen. Ehkäpä tämän teoksen tarkoitus onkin muistuttaa meitä aikuisia siitä, ettei tämä elämä ole pelkästään vakavamielistä puurtamista, vaan siihen on myös sallittavaa suhtautua lapsenomaisella otteella. Luulen, että kirjoitan kakkapökälekuppikakkujen ohjeen itselleni ylös ja leivon niitä ison satsin silloin, kun huono päivä sattuu kohdalle.
