Siirry pääsisältöön

Gastro Helsinki: Ruokatrendit ja terveellisyys näkyvät arkisessa kouluruoassa

Kouluruoka kattaa noin kolmasosan kouluikäisen päivän energiantarpeesta. Koulussa nautittu lounas on myös tärkeä osa suojaravintoaineiden riittävää päivittäistä saantia.

Jos ateriasta jää puuttumaan osa tai lounas jää niukaksi, voi välttämättömien ravintoaineiden riittävä saanti olla muista päivän aterioista hankalaa. Koululounaalla on vaikutuksia oppilaan vireyteen, mielialaan, sosiaalisiin suhteisiin ja hyvään oloon. Lounas virkistää ja parantaa keskittymistä iltapäivän oppitunneilla.

Suomessa ilmaisen kouluaterian tarjoaminen perustuu lakin. Suomi aloitti kaikkien oppilaiden maksuttomat ateriat ensimmäisenä maana maailmassa vuonna 1943. Tänä päivänä koulun velvollisuus on tukea lapsen tervettä kasvua.

Kouluruoan laadun takaavat ruoka-alan ammattilaiset

IsoMitan järjestämän Valtakunnallisen kouluruokakilpailun ratkaiseva taisto käydään maaliskuussa Gastro Helsinki 2020 -messuilla, jossa kuusi alan ammattilaisten joukkuetta ottaa mittaa toisistaan. Kouluruokakilpailu tuottaa kouluihin uusia reseptejä ja toimivia, ympäristön huomioivia työtapoja.

Kilpailussa ovat mukana kouluruokatiimit Helsingistä, Kajaanista, Kuopiosta, Mäntsälästa, Raumalta ja Vantaalta. Finalistit valmistavat annoksensa tuomaristolle, jossa istuu ruoka-alalla toimivien ammattilaisten lisäksi koululounaan parhaita arvioijia eli koululaisia.

”Kannustamme kilpailijoita katsomaan kouluruokaa uusin silmin ja lasten tasolta. Finaaliin päässeet joukkueet ovat selkeästi innovoineet tuoreita ja nykyaikaisia reseptejä. Ruokamaailman trendit heijastuvat myös finaaliresepteihin, joissa näkyy kasvisten ja kasviproteiinien käytön lisääntyminen sekä järvikalat, jotka ovat uineet mm. paistokseen ja burgeriin”, kertoo IsoMitan Brand & Training Manager Jutta Kontinen.

Kouluruokakilpailu ottaa kantaa ruokahävikkiin ja tekijöiden arvostukseen

Kouluruokakilpailussa kiinnitetään erityistä huomiota ruokahävikin vähentämiseen. Suurin osa Suomen ruokahävikistä syntyy linjastoruokailujen tarjoilutähteistä ja liiaksi valmistetusta ruoasta, jota ei voida hyödyntää uudelleen. Kouluissa ruokahävikki on noin 20 prosenttia, kun vastaava luku kodeissa on vain 6 prosenttia.

”Lapsille ja nuorille maistuva ruoka on ehdottomasti toimivin tapa vähentää ruokahävikkiä. Lautasten tyhjeneminen taataan valitsemalla laadukkaasti valmistettuja tuotteita, joiden valmistus- ja kehitysvaiheissa on jo huomioitu niiden tuleva käyttö kouluruokailussa”, Kontinen sanoo.
Koulukeittiöissä tehdään lakien ja määräysten mukaisia annoksia pienillä määrärahoilla. Kouluruokakilpailu haluaaa nostaa kouluruoan tekijöiden ja heidän ammattitaitonsa arvostusta.

”Oman työn arvon esille nouseminen on tärkeää myös työmotivaatiolle ja itsetunnolle. Meillä on Suomessa ainutlaatuinen kouluruoka ja todella upeita keittiöammattilaisia”, Kontinen muistuttaa.

Kouluruokakilpailun finalistit kohtaavat Gastro Helsinki -messuilla keskiviikkona 11. maaliskuuta. Messuille on maksuton sisäänpääsy yli 18-vuotiaille alan ammattilaisille rekisteröitymällä linkin takaa: gastro.messukeskus.com/info/.

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Viiden Tähden ja Gastro Helsinki 2020 -messujen kanssa.

Lue myös