Ulkona syöminen jo luonteva osa suomalaisten arkea – suurin osa ravintolaruokailijoista käytännöllisiä vatsantäyttäjiä

Kattavaan suomalaisten ravintola-asiointia kartoittavaan tutkimukseen osallistui lähes tuhat suomalaista kuluttajaa. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa näin tarkasti ja tässä laajuudessa tehty tutkimus kuluttaja-asiakkaiden ravintolaruokailusta.

– Suomalaisessa ruokakulttuurissa on selvästi saavutettu vaihe, jossa ulkona syömisestä on tullut osa päivittäistä arkea. Se ei ole enää vain merkkipäivän juhlimista tai satunnaista hemmottelua: jopa 57 prosenttia suomalaisista kertoo tekevänsä spontaaneja ravintolakäyntejä ja 67 prosenttia kertoo tärkeimmäksi ulkona syömisen syyksi arjen piristämisen, Kespron aluejohtaja Jerry Tiittala kertoo.

Käytännönläheisyys painaa ravintolan valinnassa

Ravintola-asioinnissa korostuu käytännönläheisyys, mikä näkyy Tiittalan mukaan kuluttajien valintakriteereissä.

– Ravintolan valintaan vaikuttavista tekijöistä kärkeen nousi hyvä hinta-laatusuhde, joka vaikutti valintaan 83 prosentilla suomalaisista. Kätevä sijainti nousi toiseksi suurimmaksi tekijäksi (58 % vastaajista) ja kolmanneksi asioinnin helppous (53 % vastaajista). Ruoan ensiluokkainen laatu tuli näiden jälkeen (42 % vastaajista), Tiittala toteaa.

Peräti 71 prosenttia suomalaisista kertoo, ettei ole enää palannut ravintolaan, kun ruoka ei ole vastannut heidän odotuksiaan. Moni (72 %) hakee aktiivisesti tietoa ravintolasta ennakkoon. Nuorten tiedonhaussa korostuvat erityisruokavaliot: esimerkiksi kasvisruokavaliosta he hakevat tietoa suhteessa koko väestöön selvästi enemmän.

– Tutkimuksen mukaan 31 prosenttia kuluttajista kokee, että kiinnostavaa ravintolaa ei ole lähettyvillä. Ravintoloiden tarjonnan monipuolistuminen on asia, jota myös Kesprossa haluamme edesauttaa tuottamamme trendi- ja tutkimustiedon avulla suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämiseksi, Tiittala summaa.

Suomalaisissa ravintolasyöjissä neljä eri ryhmää

Tutkimuksessa suomalaisista ulkona syöjistä muodostettiin neljä erilaista profiilia, joiden ryhmittelyssä on hyödynnetty sekä tämän tutkimuksen että K-ryhmän päivittäistavaroiden ostamiseen liittyvän tutkimuksen dataa:

• Käytännölliset vatsantäyttäjät (41 %): Ulkona syömiseen ei liity intohimoja ja ruokailu merkitsee energiansaantia. Ryhmässä korostuu lounas- ja liikenneasemaruokailu. Syömisen liittäminen sosiaalisuuteen oli vähäisempää kuin muissa ryhmissä. Ryhmässä korostuvat miehet. Nuoria aikuisia ryhmässä on vähemmän muihin ryhmiin nähden.
• Spontaanit kokeilijat (21 %): Motiivi ulkona syömiseen on ajan puute. Ryhmä etsii aktiivisesti tietoa ravintolatarjonnasta. Ruoan ei tarvitse olla hintavaa ollakseen elämyksellistä. Ryhmässä korostuvat nuoret aikuiset ja ulkona syömiseen käytetään merkittävästi rahaa.
• Laatutietoiset nautiskelijat (19 %): Käyttävät eniten aikaa ja rahaa ulkona syömiseen. Heillä on korkeat laatuvaatimukset ja he seuraavat ravintola-arvioita. Ravintolat tarjoavat tälle ryhmälle paikan sosiaaliselle kanssakäymiselle. Ryhmässä korostuvat naiset (75 %) ja suurissa kaupungeissa asuvat.
• Harkitsevat kotikokkaajat (19 %): Syövät keskivertoa vähemmän ulkona. Ulkona syömisen korvaa kotona tehty ruoka ja esimerkiksi töihin tehtävät lounaseväät. Ravintoloista haetaan paljon tietoa, sillä harvoin tapahtuvasta ulkona syömisestä halutaan hyvä kokemus. Ryhmässä korostuvat lapsiperheet, naiset ja yli 35-vuotiaat.
   

Lähde