Suomalaisesta ruoasta kirjoitetaan erittäin positiivisesti englanninkielisessä mediassa, ilmeni Haaga-Heliassa tänä keväänä tehdyn opinnäytetyön tuloksista.
Suomalaisesta ruoasta kirjoitetaan erittäin positiivisesti englanninkielisessä mediassa, ilmeni Haaga-Heliassa tänä keväänä tehdyn opinnäytetyön tuloksista. Aineistossa oli ruokaa käsitteleviä artikkeleita yhteensä liki 1 200 kappaletta.
Suomalainen ruoka ei ole kovin tunnettua maailmalla. Tutkimuksen mukaan vuosina 2012–2015 englanninkielisessä mediassa julkaistuissa artikkeleissa suomalaisesta ruoasta kirjoitetaan suhteellisen vähän, mutta erittäin positiivisesti. Sanat suomalainen, perinteinen, pohjoismainen, skandinaavinen, herkullinen, kausiluontoinen ja tuore nousivat eniten esiin artikkeleissa. Monet toimittajista olivat ennakkoluuloistaan huolimatta positiivisesti yllättyneitä suomalaisesta ruoasta. Vetovoimatekijöiksi nousivat luonnonmukaisuus ja terveellisyys.
Makaronilaatikon ja poronkäristyksen sijaan artikkeleissa esiintyi raaka-aineita ja etenkin marjat ja kalaruoat. Marjoista puolukka, lakka ja mustikka mainittiin sekä kalaruoista silakka, lohi ja ravut.
Suomalainen ruoka oli mukana myös kolmessa listauksessa vuonna 2014:
1. Kemin LumiRavintola, 4. sija 101 foodie experiences around the world -listauksessa
2. Murun ”pop-down” ravintola Lohjan Tytyri Kaivoksessa, 10. sija 10 Restaurants in the weirdest places -listauksessa
3. Fresh from Finland, 4. sija 10 innovative food projects reconnecting eaters and producers -listauksessa
Kahvilamainintoja oli artikkeleissa vain 10 ja niissä mainittiin Cafe Engel kolme kertaa. Ravintolamainintoja oli yhteensä 131 ja eniten mainintoja sai jo lopettanut Chez Dominique. Muita paljon mainittuja ravintoloita olivat Nokka, Spis, Chef & Sommelier, Ask ja Olo. Paikoista Helsinki mainittiin artikkeleissa eniten, yhteensä 39 kertaa. Ruokakuvissa oli eniten ravintoloiden ruoka-annoksia. Yksi toimittaja mainitsi syöneensä lohikeittoa saunassa.
Paikallisuus ja autenttisuus esille
Johtopäätöksistä ilmeni, että suomalaisen ruoan kehittämisessä tulisi korostaa paikallisuutta ja ruokakokemusten autenttisuutta. Ruoanlaiton kaltaisiin yhdessä tehtäviin aktiviteetteihin pitäisi saada lisää tarjontaa. Kansainvälisen median rooli, sen yhteys markkinointiin ja etenkin sosiaalisen median suosio ovat huimassa kasvussa tällä hetkellä ruokamatkailussa. Suuren suosion saavuttaneilla ruokatapahtumilla on Suomessa tulevaisuudessa jalansija. Suomalaisista ruokaelämyksistä taas nousi vahvasti esiin luonnonläheisyys ja Lapin eksoottiset ruokailukokemukset, josta viimeinen on pärjännyt kansainvälisissäkin vertailuissa.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli RUOKA&MATKAILU-hanke ja aineiston oli kerännyt mediatoimisto Visit Finlandin toimesta. Aineisto käsitti 1 175 artikkelia ja noin 10 prosenttia aineistosta eli 105 artikkelia käsitteli ruokamatkailua.
Koko työ on luettavissa osoitteessa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052510240
