Siirry pääsisältöön

Puhdas ja turvallinen kotimainen ruoka

Suomalainen ruokakulttuuri murroksessa

”Suomalainen ruokakulttuuri elää ja uudistuu. Energiatankkauksen rinnalle ovat nousseet makuelämykset ja halu tietää ruoan alkuperästä. Ruoalla on myös yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia. Ruokakulttuuri ympäröi meitä ja itse kullakin on suomalaiseen ruokakulttuuriin oma näkökulmansa”, Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi kertoo ja jatkaa: ”Globalisaation myötä ruokakulttuurimme on äärettömän rikas tänä päivänä. Hyvistä suomalaisista raaka-aineista voi valmistaa monenlaista ruokaa, kuten intialaisen, meksikolaisen tai ranskalaisen keittiön herkkuja.” Pohjimmiltaan suomalaista ruokaa kuitenkin määrittelee kaksi asiaa: se on valmistettu suomalaisesta raaka-aineesta, Suomessa.

Käsitys suomalaisesta ruosta on väistämättä muuttunut ja se tulee muuttumaan lähiaikoina yhä radikaalimmin.

Tätä juttua kirjoitettaessa koronavirus on sulkenut suuren osan suomalaisista koteihinsa, minut mukaan lukien. On selvää, että vallitseva tilanne pakottaa meidät pohtimaan, mitä ja miten kulutamme ruokaa. Se pakottaa meidät muun muassa omaksumaan uusia tapoja ostaa ruokaa. Jos kauppaan ei pääse, on valinnanvaraa aina kauppakassipalveluista ruokakauppojen omiin verkkokauppoihin. Ruoan ostamisen siirtyessä verkkoon, myös ruokakulttuurimme elää ja kehittyy. Kun ostoskoria täyttää virtuaalisesti kotisohvaltaan, jää enemmän aikaa valikoiman ja ruoan alkuperän tutkimiseen sekä oman arvomaailman kartoittamiseen.

Miksi meidän tulisi suosia suomalaista ruokaa?

Suomalainen ruoka on turvallista kolmella eri tasolla: puhtaan luonnon, korkean osaamistason ja toimivan valvonnan ansiosta. ”Turvallisuus lähtee luonnosta, sillä maaperämme, vesivarantomme ja ilma täällä on poikkeuksellisen puhdasta. Korkea osaamistaso viittaa osaavaan elintarvikeketjuun aina pellolta pöytään ja valvontaa toteutetaan niin tuotannossa, jakelussa kuin elintarvikkeen myynnissäkin”, Syväniemi havainnollistaa. Luontomme puhtaus voi olla monelle itsestäänselvyys, mutta Syväniemi pohtii, voisiko vallitsevan koronaepidemian myötä arvostuksemme valvontasysteemiä kohtaan nousta.

Koronatilanne on jo varhaisessa vaiheessa osoittanut meille huoltovarmuuskeskustelun ajankohtaisuuden. Käytännössä huoltovarmuus tarkoittaa Huoltovarmuuskeskuksen mukaan kykyä selviytyä kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin. ”Huoltovarmuuteen liittyy se, miten ruokaketju toimii maatilalta prosessoinnin kautta kaupan hyllylle – turvallisesti, terveellisesti ja maistuvasti”, Syväniemi selittää ja jatkaa: ”Suomen tilanne on tällä hetkellä hyvä, sillä huoltovarmuuteen linkittyvä elintarvikeomavaraisuusasteemme on noin 80 %. Esimerkiksi maitoa, viljaa ja lihaa meillä on hyvin omasta takaa. Sen sijaan hedelmien osalta olemme pitkälti riippuvaisia tuontitavarasta.”

Vaikka kestävä ruokajärjestelmä on mahdollisimman paikallinen, Syväniemi muistuttaa, että omaa ajatusmaailmaa ei tarvitse viedä ruokanationalismin tasolle: ”Kahvista tai appelsiinista ei tarvitse kieltäytyä.” Jos ruokaan alkaa suhtautumaan liian tiukkapipoisesti, siitä häviää lopulta myös ilo. Sitä paitsi, kaikkia elintarvikkeita ei yksinkertaisesti vain saa Suomesta, ja tästä toimii hyvänä esimerkkinä suola ja pippuri, lähes kaikkia ruokia maustavat keittiön perusmausteet.  

Toisaalta, tiukasti kotimaisuutta ja suomalasia raaka-aineita painottava ruokafilosofia on valjastettu ravintola-alalla jopa kilpailueduksi, niin fine dining -ravintoloissa kuin lounasruokaloissa. Miten kotimaisen ruoan arvostusta saataisiin sitten lisättyä kotikeittiöissä? Juuri tämä, suomalaisen ruoan arvostuksen ja menekin lisääminen, on yksi Ruokatiedon toiminnan tavoitteista. ”Kun meillä on tietoisuus siitä, mistä ruoka tulee ja mitä sen aikaansaaminen vaatii, myös suomalaisen ruoan arvostus lisääntyy. Arvostus puolestaan vähentää ruokahävikkiä, mikä lisää ruoan kestävyyttä. Tällöin ruokaa vaalitaan paremmin ja raaka-aineet käytetään tarkemmin”, Syväniemi linjaa.

Kiitollisesti, ilolla ja yhdessä

Ruoka koskettaa meitä kaikkia ja keskustelu ruoan ympärillä on ollut viime vuosina moniäänistä ja monipolvista. ”Hyvä, jatketaan keskustelua. Itse peräänkuulutan ruoan ja sen tekijöiden arvostusta ja ruokahävikin minimoimista, mutta ennen kaikkea ruokailoa ja tässä tilanteessa kiitollisuutta”, Syväniemi summaa.

Kun ulkopuolinen kaaos ahdistaa, tuovat arkiset asiat turvaa ja järjestystä elämään: tärkeintä on pitää kiinni arkirytmistä ja ruokailusta. Syväniemi muistuttaa, että mahdollisuuksien mukaan ruokahetki kannattaa jakaa jonkun kanssa, sillä yhdessä syöminen luo elämään hyvinvointia ja iloa monella tasolla.

Mitä suomalainen ruoka merkitsee sinulle, Anni-Mari Syväniemi?

”Suomalainen ruoka on minulle rakkautta omaan maahan ja sen luontoon. Se on mahtavia makumuistoja Mummin keittiöstä ja maukasta arkea kotona. Se on vapautta. Se on työtäni. Se on arvostusta ruokaketjun osaajia kohtaan. Se on kulttuuria, josta on vientituotteeksi.”

Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, Ruokatieto

Hyvää Suomesta -merkki

Suosithan suomalaista ruokaa? Hyvää Suomesta -merkki on ainoa alkuperämerkki, joka takaa, että ruoan raaka-aine on suomalaista.

  • Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki.
  • Merkki kertoo suomalaisesta raaka-aineesta ja työstä: kotimaisen raaka-aineen lisäksi lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen tehdään Suomessa.
  • Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja osana muita elintarvikkeita on aina 100 % suomalaista.
  • Jos merkityssä pakkauksessa on vain yhdenlaista raaka-ainetta, sen on oltava 100 % suomalaista.
  • Monen raaka-aineen tuotteessa raaka-aineen suomalaisuusasteen on oltava vähintään 75 %. Keskimäärin Hyvää Suomesta -tuotteiden kotimaisuusaste noin 95 %.
  • Merkki on käytössä noin 330 eri elintarvikevalmistajalla, yhteensä liki 12 000 eri tuotteessa.
  • Merkin käyttäjän on oltava Ruokatieto Yhdistys ry:n jäsen.
  • Tunnistat Hyvää Suomesta -tuotteen joko tuotepakkaukseen tai sen etikettiin painetusta merkistä. 
  • Pakkausten lisäksi kannattaa etsiä Hyvää Suomesta -merkkiä hyllynreunaetiketeistä: esimerkiksi S-ryhmällä nämä on käytössä valtakunnallisesti, K-ryhmällä osassa kaupoista.

Lue myös