Suomalaiset ovat oppineet arvostamaan oman maan makuja – ja hyvä niin. Kotoisuus ja paikallisuus muodostavat turvallisen arjen peruspilarin tuttuine makuineen.
– Kansainvälistyminen ja kokeilunhalu kuvaavat suomalaista ruokakulttuuria hyvin. Trendejä ja uusia tuotteita tulee ja menee. Paikallisuus ja perinteet elävät muutosten rinnalla mutta ne myös muuttavat muotoaan ajan saatossa. Ylipäätään on hienoa huomata, että yltiöpäinen ulkomaisuuden ihannointi on saanut väistyä ja olemme oppineet arvostamaan ja käyttämään suomalaisilla pelloilla ja metsissä kasvavia raaka-aineita, Minna Asunmaa Ruokatieto Yhdistys ry:stä toteaa.
Positiivista on myös se, että kiinnostus lähellä tuotettua ruokaa kohtaan kasvaa entisestään. Haluamme tietää, mistä ruoka on peräisin, ja se on kotimaisen ruuan osalta helppo kertoa. Suomalaisen ruokaketjun jäljitettävyys toimii hyvin ja sen eteen tehdään paljon työtä.
Ruokaketjun ammattilaisten osaaminen on turvallisen ruuan edellytys, mutta perusteet hyvälle ruualle saadaan maatalouden ja keräilyn alkulähteiltä: puhtaasta vedestä, ilmasta ja maaperästä. Suomessa riittää elämän eliksiiriä, puhdasta vettä, roimasti yli oman tarpeen. Siksi meillä onkin hyvät edellytykset ylläpitää omaa ruokaketjua ja hyödyntää sitä vaikkapa korkeatasoiseen hygieniaan tiloilta lähtien. Hyvä esimerkki suomalaisesta osaamisesta on suomalainen kananmunatuotanto, joka tarjoaa salmonellattomia munia.
– Moni ei ehkä tiedä, että olemme yksi harvoja maita maailmassa, jossa kotimaisia munia voi huoletta käyttää jopa raakana. Puhtaus, terveellisyys ja turvallisuus maistuvat taatusti myös lopputuotteessa, Asunmaa toteaa.
HYVÄÄ SUOMESTA –MERKISTÄ TUNNISTAA SUOMALAISEN RUUAN
Elintarvikkeen raaka-aineiden alkuperämaata ei voi varmuudella päätellä tuotteen tai yrityksen nimestä, tuotemerkistä tai valmistusmaasta. Edes Suomen lippu ei takaa ruokatuotteen suomalaista alkuperää, eivätkä lainmukaiset pakkausmerkinnät avaa tuotteen kaikkien raaka-aineiden lähtömaata tai kotimaisen raaka-aineen osuutta. Hyvää Suomesta on ainoa alkuperämerkki, joka valvotusti takaa sekä elintarvikkeen raaka-aineen että työn suomalaisuuden.
KOTIMAISUUDELLA SELKEÄT PELISÄÄNNÖT
Kaikissa Hyvää Suomesta –merkityissä tuotteissa liha, kala, muna ja maito ovat aina 100 % suomalaisia, esimerkiksi makkarassa liha tai kalakeitossa kala. Myöskin kaikki yhden ainesosan tuotteet, kuten rypsiöljy tai vehnäjauho, ovat aina 100 % suomalaisesta raaka-aineesta. Kun usean ainesosan tuotteissa raaka-aineet lasketaan yhteen, on kotimaisuusaste 75- 100 % välissä. Elintarvike on myös valmistettu ja pakattu Suomessa.
Kotimaisuusasteen joustaminen 75 % asti on sallittua, koska Suomessa sadot vaihtelevat vuodesta toiseen. Tämä sallii myös sellaisten ruuan makuun, koostumukseen ja säilyvyyteen vaikuttavien ainesosien käytön, joita ei Suomesta saa riittävästi tai ei lainkaan (esimerkiksi mausteet).
VALVONTA LUOTETTAVUUDEN VARMISTAJANA
Hyvää Suomesta -merkillä yritys osoittaa, että sen tapa laskea tuotteiden kotimaisuus täyttää yhteisesti sovitut pelisäännöt. Suomalaisen raaka-aineen ja työn toteutumista valvotaan yrityskohtaisesti sekä jatkuvalla tuoteseurannalla. Osalla yrityksistä Hyvää Suomesta -merkki on koko tuotevalikoimassa, toisilla vain muutamissa tuotteissa.
Kaikkiaan yli 300 yritystä käyttää Hyvää Suomesta -merkkiä yhteensä yli 10 000 tuotteessa. Näistä löytyy kuluttajalle valinnanvaraa, sillä Hyvää Suomesta -tuotteita löytyy kaikista tuoteryhmistä.
