Ympäristön kannalta ei ole samantekevää, mitä kalalajeja joulupöytään nostamme WWF vinkkaa.
Ympäristön kannalta ei ole samantekevää, mitä kalalajeja joulupöytään nostamme WWF vinkkaa.Ympäristöystävällinen kalamenu sisältää esimerkiksi silakkaa, särkeä ja kotimaassa kasvatettua kalaa. Uhanalaiset lajit, kuten ankerias, tulee jättää ostoslistan ulkopuolelle.
Silakka ja silli kuuluvat joulun tuttuihin kalaherkkuihin ja ovat myös WWF:n Kalaoppaan vihreällä eli suosittavien lajien listalla. Niiden rinnalle kylmään alkupalapöytään voi nostaa vaikkapa savusärjen, jota saa säilykkeenä jo lähes kaupasta kuin kaupasta.
-Silakan syöntiä me suomalaiset voisimme lisätä tuntuvasti, ja säilykkeenä myytävä särki on vastuullinen, helppo ja herkullinen vaihtoehto joulun kalapöytään, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska kertoo.
Lohi on monelle tärkeä joulukala. Lohiruokia suunnitellessa on kuitenkin hyvä muistaa, että monet villit lohikannat eivät vielä ole elpyneet kestävälle tasolle. Lohen kasvatus Norjassa on puolestaan monella tapaa ongelmallista ympäristölle. Ympäristöystävällisessä kalamenussa onkin kotimaassa kasvatettua kirjolohta ja siikaa tai ASC-sertifioitua kasvatettua lohta. Mädin ystävien kannattaa suosia kotimaista.
Ei ankeriasta joulupöytään
WWF:n vuonna 2015 päättyneen Kalakampanjan loppuraportista selviää, että uhanalaiset kalat ovat pääosin hävinneet suomalaisten kauppojen kalatiskeiltä. Ankerias on yksi harvoista uhanalaisista lajeista, joihin kuluttaja voi törmätä esimerkiksi kauppahalleissa ja kalakaupoissa. Ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä.
-Ankerias on Euroopassa äärimmäisen uhanalainen ja sen suojelu on täysin retuperällä. On suorastaan häpeällistä, että ankeriasta saa edelleen kalastaa lähes rajoituksetta, vaikka laji on sukupuuton partaalla. Tämä korostaa kuluttajien roolia. Ympäristöystävällinen kuluttaja ei osta ankeriasta joulupöytään, Ovaska sanoo.
Kuva: Joonas Fritze
