Viime kasvukausi tuotti hyvän marja- ja hedelmäsadon, mutta avomaanvihannesten sato kärsi jonkin verran kuivuudesta. Avomaalta saatiin 25 miljoonaa kiloa marjoja ja hedelmiä sekä 163 miljoonaa kiloa vihanneksia.
Viime kasvukausi tuotti hyvän marja- ja hedelmäsadon, mutta avomaanvihannesten sato kärsi jonkin verran kuivuudesta. Avomaalta saatiin 25 miljoonaa kiloa marjoja ja hedelmiä sekä 163 miljoonaa kiloa vihanneksia. Marja- ja hedelmäsato oli miljoona kiloa edellisvuotista parempi, kun taas avomaanvihannessato jäi 3,5 miljoonaa kiloa edellisvuotista huonommaksi.
– Vaikka kasvukaudet 2017 ja 2018 olivat hyvin erilaisia, saatiin molempina vuosina sekä mansikasta että omenasta ennätyssadot. Mansikkasato oli 15 miljoonaa kiloa ja omenasato seitsemän miljoonaa kiloa. Viime kesänä tärkeää oli kastelu, joka mahdollisti hyvän sadon. Kastelu aiheutti toki lisätyötä ja -kustannuksia viljelmille, pohtii yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Marjojen kokonaissato oli vajaat 18 miljoonaa kiloa. Mansikan satotaso oli päätuotantoalueilla hyvä, yli 4 000 kiloa hehtaarilta Etelä- ja Pohjois-Savossa. Myös mansikan viljelyala koko Suomessa kasvoi 4 155 hehtaariin. Kokonaissatomäärien perusteella Varsinais-Suomi oli mansikan tuotannossa toiseksi tärkein alue Pohjois-Savon jälkeen.
Tarhaherne oli pinta-alallisesti tärkein avomaanvihannes. Sen tuotanto jakautuu palkoineen myytävään herneeseen ja pakasteherneeseen. Tarhaherneen tuotantoala on ollut jo vuosia kasvussa. Vuoteen 2017 verrattuna tarhaherneen ala kasvoi viime vuonna peräti 680 hehtaarilla 4 717 hehtaariin. Sato oli 6,4 miljoonaa kiloa.
Porkkanaa tuotettiin vihanneksista eniten eli 67 miljoonaa kiloa. Sato oli neljä miljoonaa kiloa suurempi kuin 2017.
Tomaatin tuotanto säilyi ennallaan 39 miljoonassa kilossa. Tästä erikoistomaatteja oli 5,2 miljoonaa kiloa. Kasvihuonekurkkua kerättiin 45 miljoonaa kiloa. Tomaatista 70 prosenttia ja kasvihuonekurkusta 84 prosenttia tuotettiin Pohjanmaan ely-keskuksen alueella. Tuotannon vahva keskipiste on Närpiön kunta, jossa yksistään tuotettiin 60 prosenttia Suomen kurkuista ja tomaateista.
Ruukkuvihannestuotannon vahvuus on laaja kasvivalikoima, joka elää kysynnän ja ruokakulttuurin muutosten mukana.
– Nykyisellään voidaan arvioida saatavilla olevan noin 50–60 erilaista ruukkuvihannestuotetta. Muut ruukkuvihannekset -ryhmän koko on ollut jatkuvassa kasvussa, laskeskelee Anna-Kaisa Jaakkonen.
Puutarhatuotantoa oli yhteensä 3 407 yrityksessä, joista avomaantuotantoa oli 2 708 ja kasvihuonetuotantoa 999 yrityksessä. Avomaantuotantoa oli noin 20 000 hehtaarilla, josta puolet oli Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla. Yhteensä 400 hehtaarin kasvihuonealasta puolet oli Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ely-keskusten alueella.
Puutarhatilastojen tiedot kerätään kerran vuodessa puutarhatuotteita myyntiin viljeleviltä yrityksiltä verkkopalvelun ja puhelinhaastattelujen avulla. Loka−joulukuussa 2018 tehdyssä kyselyssä oli mukana kaikkiaan 3 116 yritystä. Kysely tehtiin niille yrityksille, joiden myynnin arvo oli vähintään 10 000 euroa. Pienempien tilojen pinta-alatiedot saatiin tukirekisteristä ja niiden sato arvioitiin keskisatojen perusteella.
Lähde: https://bit.ly/2FCiyma
