Marianne juhlii 70-vuotissyntymäpäiviään
Marianne juhlii 70 vuotta hauskalla pakkauskampanjalla: Mariannen nimen paikalle pussiin on päässyt 50 suosittua, suomalaista naisen nimeä. Esimerkiksi Anna, Laura, Kaarina, Emilia ja Pirjo voivat löytää kaupoista oman nimikkopussin tammi-huhtikuun aikana. Suosikkimakeiset valmistetaan Fazerin Lappeenrannan makeistehtaalla.
Nyt kaikki Minnat, Liisat, Tuulat, Sarit, Sofiat, Juliat, Oliviat ja muut oman aikakautensa suosituimpien nimien kantajat kuulolle! Fazerin Lappeenrannan tehtaalla valmistettava Marianne juhlii 70-vuotissyntymäpäiviään uudenlaisella pakkauskampanjalla, jossa Mariannen nimen paikalle pussiin on päässyt 50 suomalaista naisen nimeä.
”Tämän uudenlaisen kampanjan mahdollistaa digitaalinen painotekniikka, jossa yhdelle pussirullalle voidaan painaa vaihtelevaa sisältöä,” kertoo Senior Brand Manager Susanna Brummer Fazer Makeisilta.
Nimien valinnassa käytettiin hyväksi Väestörekisterikeskuksen tietoja suomalaisten etunimistä. Suosituimpien nimien lisäksi mukaan otettiin 1950-, 1960-, 1970-, 1980-, 1990-, 2000- ja 2010-lukujen suosituimpia naisten nimiä. ”Tästä syystä mukaan pääsi uutena nimenä esimerkiksi Aurora, vaikka sen nimisiä naisia oli syyskuussa 2018 vasta 1388”, Susanna Brummer sanoo. Myös hän ja hänen 9775 Susanna-kaimaansa saavat nimikkopussin. Yleisin nimi Väestörekisterin listalla on Tuula, joita oli syyskuussa 2018 peräti 31.592.
Nimensä Marianne-pussiin tammi-huhtikuun aikana saavat Aino, Amanda, Anja, Anna, Anne, Anneli, Aurora, Eeva, Eila, Elina, Emilia, Eveliina, Hannele, Helena, Helmi, Ilona, Jaana, Johanna, Julia, Kaarina, Karoliina, Katariina, Kristiina, Laura, Leena, Liisa, Maarit, Maria, Marika, Marja, Marjatta, Matilda, Minna, Olivia, Pauliina, Pirjo, Pirkko, Päivi, Raija, Riitta, Ritva, Sari, Satu, Seija, Sirpa, Sofia, Susanna, Tarja, Tiina ja Tuula.
”Yhdessä Marianne-laatikossa on aina 18 erilaista pussia, joten halutun nimen löytäminen vaatii hieman penkomista”, Brummer sanoo ja vihjaa, että jatkoakin saattaa olla luvassa.
Suomi on niitä Euroopan maita, joissa on vahva nimipäiväperinne. Nykyinen nimipäiväkalenteri on vuosisatojen saatossa muotoutunut katolisen kirkon pyhimyskalenterista. Suomeen perinne saapui Ruotsista 1700-luvulla ja 1800-luvulla suomalaisen nimipäiväkalenterin nimistö alkoi vastata väestön todellista nimenantoa.
Suomalaisilla oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa monia myöhemmin kadonneita nimipäiväperinteitä. Päivänsankari saatettiin herättää varhain aamulla laululla – tai jopa torvisoitolla tai pistoolin laukauksella. Nimipäiväkutsut olivat yleisiä, ja sankarille tehtiin nimipäiväseppeleitä, talvella havuista ja kesällä kukkasista. Usein koristeltiin myös nimipäiväpuu tai -salko, johon ripustettiin lahjoja, kuten onnittelukortteja, koruja, huiveja, kyniä ja muuta pikkutavaraa.
Nykyäänkin saatetaan kahvitella ja laulaa onnittelulaulu nimipäivien kunniaksi. Myös kouluissa ja päiväkodeissa muistetaan päivänsankareita. Onnittelukorttikin saattaa ilmestyä postilaatikkoon, mutta nykyään lienee kuitenkin yleisempää onnitella nimipäiväsankaria esimerkiksi tekstiviestillä tai sosiaalisessa mediassa.
