Monelle matkailijalle Liettua on yhä se tutkimaton timantti Euroopan sydämessä. Nyt on sopiva aika tutustua tuohon jalokiveen, sillä pääkaupunki Vilna valmistautuu ensi vuoden 700-vuotisjuhlaansa ja maan entinen pääkaupunki Kaunas toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina.
Liettua on Baltian eteläisin ja samalla suurin maa. Se oli kerran Euroopan suurin valtio – 1400-luvun lopulla Liettuan suuriruhtinaskunta ulottui Itämereltä aina Mustallemerelle saakka.
Vierailukohteena Liettua ei ole vielä saavuttanut suurturistijoukkojen suosiota, vaikka sen pääkaupungilla – uudella ja vanhalla – on paljon annettavaa matkailijalle.
Vilna on täydellinen citykohde. Se on tuttavallisen kompakti. Museokäynnin jälkeen saatat löytää itsesi lyhyen kävelymatkan jälkeen barokkikirkosta, taidegalleriasta, teemakahvilasta tai vehreästä puistosta.
Kaupungissa viehättää mukulakivinen ja punakattoinen Vilnan sydän Vanhakaupunki, josta löytyy suuri osa nähtävyyksistä sekä Gediminasin linnan torni, joka on kaupungin pääsymboli. Valkoinen suuriruhtinaiden palatsi kaupungin ytimessä muistuttaa kävijää Liettuan suuruudenajasta.
Lähilomaa ajatellen Vilna on täydellinen kohde kesälläkin – se on yksi Euroopan vihreimpiä kaupunkeja, sillä 46 prosenttia siitä on omistettu puistoille, aukioille ja metsille.
Koska Vilna on yksi harvoja eurooppalaisia pääkaupunkeja, jonka yllä saa lentää kuumailmapallolla, kannattaa seikkailunhaluisen ehdottomasti tarttua tilaisuuteen leijailla esimerkiksi Vanhankaupungin yllä.
Kajakkimelonta on liettualaisille epävirallinen kansallislaji ja he viihtyvätkin vesillä sen parissa kesäisin. Osa reiteistä Neris- sekä Vilnia-jokia pitkin kulkevat Vilnan keskustan alueiden läpi ja tarjoavat nähtävyysbongailua, jonka kanssa turistibussit eivät pysty kilpailemaan.
Vilnan erikoisimpiin nähtävyyksiin kuuluu kaupungin pienin kaupunginosa Užupis (”toisella puolella jokea”), joka sai alkunsa aprillipilana vuonna 1998 kun boheemi alue julisti itsensä itsenäiseksi ”tasavallaksi”. Taiteilijoiden, intellektuellien ja yrittäjien asustama Užupis on rosoisen kaunis ja aito paikka, jossa katutaide kertoo maailman ja asukkaidensa kieltä.
Kuten vapaamieliseen ja ironisesti perustettuun tasavaltaan kuuluu, voi siellä saada myös leiman passiinsa – korttelipubi hoitaa velvollisuuden, jos ostat oluen.
Euroopan perinteisempiin kohteisiin verrattuna, Liettuan hintataso on matalampi ja Vilnaa on vertailuissa todettu edullisimmaksi pääkaupunkimatkakohteeksi Euroopassa.
Liettualainen ruokakulttuuri on sekoitus eri keittiöitä kuten juutalaista, puolalaista, saksalaista, tataaria ja karaiimilaista yhdistettynä perinteisiin makuihin. Maan perinneruokiin kuuluvat kylmä punajuurikeitto šaltibarščiai ja perunasta tehdyt, raviolin tapaiset cepelinai-nyytit.
Ruisleipä on liettualaisille jonkinasteinen kansallisherkku, ja sitä pidetään yhtenä maan vanhimpana ruokana. Suomen lailla Liettuassa on paljon luonnonmetsää, joten liettualaisissa ruoissa käytetään usein metsän anteja, kuten sieniä, karpaloita ja mustikoita.
Muotiin on tullut myös pikkelöinti ja säilöminen, ja liettualaiset ovat kaivaneet esille isoisovanhempiensa reseptejä, jotta he voisivat hyödyntää aineksia läpi vuoden, kuten ennen aikaan tehtiin.
Mikäli haluaa tutustua kohteeseen Vilnan ulkopuolella, on Trakain linna näkemisen arvoinen päivän tai puolen päivän retkikohde. Matkaa Trakaihin on somat noin 30 kilometriä Vilnasta. Trakai on koti yhdelle Euroopan mahtavimmille keskiajan linnoille, joka lepää omalla saarellaan keskellä kaunista järveä.
Trakain pientä kaupunkia ympäröivät järvet, ja siellä vieraillessa kannattaakin kokeilla purjehdusta, suppilautailua tai vain pulahtaa veteen uimaan. Trakai on myös tunnettu sen etnisen vähemmistön karaiimien itämaisista ruokaperinteistä. Kaupungin ominaisin ruokalaji on kibinai – taikinakakut, jotka täytetään lihalla, sienillä ja vihanneksilla.
Kun Kaunas viisi vuotta sitten sai tietää, että siitä vuonna 2022 tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki, ylpeät kaunaslaiset alkoivat suunnitella juhlavuotta, joka näyttäisi muulle maailmalle miten fantastinen heidän kotikaupunkinsa on. Syntyi slogan ”It’s kaunastic!”
”It’s kaunastic!”
Kun Puola ensimmäisen maailmansodan jälkeen miehitti Vilnan, tuli Kaunasista pääkaupunki miltei yhdessä yössä ja seuraavat 20 vuotta entistä kylää rakennettiin moderniksi kaupungiksi. Asukkaiden ja rakennusten määrä räjähtivät kasvuun.
– Sotien välinen aika on tärkeä liettualaiselle kulttuurille, ja liettualaiset kokevat sen romanttisena kasvun aikana. Kaunasista pääkaupunkina haluttiin tuolloin mahdollisimman länsimainen ja tänne tuotiin parhaat rakentajat ja modernia arkkitehtuuria. Suosittelenkin vierailijoita tutustumaan kaupungin ”uuteen kaupunkiin” Vanhan Kaupungin ohella, sillä sen art deco -tyyliset rakennukset ovat mukana UNESCON maailmanperintökohteiden listalla, suosittelee Tadas Stankevičius, joka johtaa Kaunas IN-nimistä julkista turismin ja liiketoiminnan kehitystoimintaa.
Kaunaksessa tiedetään, että kaupungissa kävijöiden mielenkiinnon kohteet riippuvat täysin vierailijasta. Siksi kaupunkiin tutustuville onkin tarjolla 30 erilaista karttaa, joihin on kirjattu erilaisia ekskursioita – haluatko nähdä kirkkoja, tai ehkä antautua ”kulttuurishokin” vietäväksi ja kokea kaikki galleriat ja museot, tai ihailla arkkitehtien piirtämiä taloja? Kartoista riittää monelle, lapsetkin huomioon ottaen, monenlaista inspiraatiota.
Kaduilla kannattaa muutenkin vilkaista ympärilleen, sillä Kaunas on panostanut paljon tuodakseen katutaiteen esille kaupunkimiljöössä. Etenkin koronan alkuaikoina tämä ilahdutti monta, koska sisälle ei päässyt nauttimaan taiteista. Museoista Art Deco-museo sekä Paholaismuseo – ainut maailmassa! – ovat ehdottomasti vierailun arvoisia paikkoja.
Kaunas oli Tsaarin Venäjän aikoina läntisin linnoituskaupunki, joten kaupungilla on ainutlaatuinen kaupunkia ympäröivä linnoitusten struktuuri. Jotkut linnoituksista ovat nykyään museoita ja suosittuja vierailukohteita.
Kymmenisen kilometriä Kaunaksesta sijaitsee Pažaislisin luostari ja kirkko. Se äänestettiin vuonna 2021 Euroopan kuvauksellisimmaksi elokuvien kuvauspaikaksi. Paikka lupaa upeaa barokkiarkkitehtuuria ja mystisen kaunista ympäristöä. Alueelta löytyy myös hotelli.
Yhtenä Euroopan tämän vuoden kolmesta kulttuuripääkaupungista Kaunas seisoo monimuotoisen ja houkuttelevan ohjelmiston estradina.
Ohjelma ja konsepti on suunniteltu se ajatus mielessä, että tämä on kaupungille kerran elämässä- tilaisuus, johon he ovat saaneet tilaisuuden tarttua. Tavoitteena on ollut tarjota mahdollisimman paljon visuaalista taidetta, musiikkia, teatteria, kirjallisuutta, uusmediaa sekä monitieteellisiä taiteita. Lavalla kaupungin keskustassa esiintyy päivittäin kotimaisia sekä ulkomaalaisia artisteja, näyttelyistä mainittakoon Yoko Onon installaatio ”Ex It”. Juhlavuoden ohjelmaan kuuluu myös jo 17. kerran järjestetty leijanlennätystapahtuma uusilla mausteilla.
– Kun lähdet Kaunaksesta, haluamme että sinulla on takanasi ”kaunastinen” (kaunastic) kokemus ja olet nähnyt ja kokenut jotain unohtumatonta. Rakennukset ovat rakennuksia, mutta tunne, jonka tuot mukanasi kotiin vierailtuasi jossain paikassa – se on kulttuuria ja se tunne on matkustelun ydin, toteaa Stankevičius.
Teksti: Daniela Holm
Pääkuva: Kuumailmapallojen nousu Kaunasissa. Kuva Andrius Aleksandravičius.
