Korona-aika herätti suomalaiset kotimaisen ruoan arvostukseen. Aika sai monet miettimään ruoan alkuperää, missä oma ruoka on tuotettu ja miten kotimaisen, turvallisesti tuotetun ruoan voi tunnistaa.
Kotimaiseen ruokaan liittyy paljon positiivisia asioita kuten työllisyys, ruokaturva, alan toimijoiden vahva ammattitaito sekä monipuolinen, maittava ja terveellinen ruokatarjonta. Kuluttajat etsivät yhä useammin tietoa ruuan alkuperästä. Se on hyvä, sillä jokainen kuluttaja voi vaikuttaa ruokaketjuun ja sen tulevaisuuteen omalla toiminnallaan: valitsemalla ostoskoriin kotimaista ruokaa huolehdimme yhdessä myös suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta.
Suomalainen ruoka on turvallista kolmella eri tasolla: puhtaan luonnon, korkean osaamistason ja toimivan valvonnan ansiosta.
– Turvallisuus lähtee luonnosta, sillä maaperämme, vesivarantomme ja ilma täällä on poikkeuksellisen puhdasta. Korkea osaamistaso viittaa osaavaan elintarvikeketjuun aina pellolta pöytään ja valvontaa toteutetaan niin tuotannossa, jakelussa kuin elintarvikkeen myynnissäkin, Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi havainnollistaa. Luontomme puhtaus voi olla monelle itsestäänselvyys, mutta Syväniemi pohtii, että koronaepidemian aikana arvostuksemme turvallista tuotantoa kohtaan on noussut.
Kotimaisen ruoan arvostus nousi koronapandemian alussa selkeästi. Juuri tämä, suomalaisen ruoan arvostuksen ja menekin lisääminen, on yksi Ruokatiedon toiminnan tavoitteista.
– Kun meillä on tietoisuus siitä, mistä ruoka tulee ja mitä sen aikaansaaminen vaatii, myös suomalaisen ruoan arvostus lisääntyy. Arvostus puolestaan vähentää ruokahävikkiä, mikä lisää ruoan kestävyyttä. Tällöin ruokaa vaalitaan paremmin ja raaka-aineet käytetään tarkemmin, Syväniemi linjaa.
Koronatilanne osoitti meille myös maamme omavaraisuuden ja huoltovarmuuskeskustelun ajankohtaisuuden. Käytännössä huoltovarmuus tarkoittaa Huoltovarmuuskeskuksen mukaan kykyä selviytyä kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin.
– Huoltovarmuuteen liittyy se, miten ruokaketju toimii maatilalta prosessoinnin kautta kaupan hyllylle – turvallisesti, terveellisesti ja maistuvasti, Syväniemi selittää ja jatkaa:
– Suomessa omavaraisuusaste vaihtelee tuoteryhmittäin 70–100 % välillä. Esimerkiksi viljaa, kananmunia, maitoa ja lihaa meillä on hyvin omasta takaa. Sen sijaan monien vihannesten ja hedelmien osalta olemme pitkälti riippuvaisia tuontitavarasta.
– Kun meillä on tietoisuus siitä, mistä ruoka tulee ja mitä sen aikaansaaminen vaatii, myös suomalaisen ruoan arvostus lisääntyy. Arvostus puolestaan vähentää ruokahävikkiä, mikä lisää ruoan kestävyyttä. Tällöin ruokaa vaalitaan paremmin ja raaka-aineet käytetään tarkemmin, Syväniemi linjaa.
Suosithan suomalaista ruokaa? Hyvää Suomesta -merkki on ainoa elintarvikkeiden alkuperämerkki, joka on tae sekä suomalaisista raaka-aineista että työstä. Kun valitset Hyvää Suomesta -merkityn tuotteen, voit olla varma, että kaikki siinä käytetty maito, liha, kala ja muna ovat aina 100 % suomalaista. Sama edellytys koskee kaikkia yhden ainesosan tuotteita. Jos raaka-aineita on useita, on niiden yhteenlasketun suomalaisuusasteen oltava vähintään 75 %.
Kotimaisten raaka-aineiden lisäksi Hyvää Suomesta -merkki on aina lupaus suomalaisesta työstä. Kaikki Hyvää Suomesta -merkin tuotteet pakataan ja valmistetaan aina Suomessa.
Kun ulkopuolinen kaaos ahdistaa, tuovat arkiset asiat turvaa ja järjestystä elämään: tärkeintä on pitää kiinni arkirytmistä ja hyvästä syömisestä. Syväniemi muistuttaa, että mahdollisuuksien mukaan ruokahetki kannattaa mahdollisuuksien mukaan jakaa jonkun kanssa, sillä yhdessä syöminen luo elämään hyvinvointia ja iloa monella tasolla.
