Tätä mieltä on Jyrki Sukula, joka viilettää työnsä puolesta Suomen ja Italian väliä ja on suomalaisessa ruokabisneksessä monessa mukana.

Sukula kertoo suhaavansa säännöllisesti Suomen ja Italian välillä, vaikka viettääkin fyysisesti enemmän aikaa Italiassa. - Italia antaa hyvää perspektiiviä asioihin, avaa ajatuksia ja antaa mahdollisuuden pohdiskella uusia juttuja. Jo kokkiurani aikana elämässäni oli selkeitä ajanjaksoja, jolloin valmistauduin seuraaviin siirtoihin.

Tällä hetkellä Sukula on Suomessa mukana kana- ja jäätelöbisneksessä ja seuraavaksi hän aikoo kuulemma alkaa kasvattaa kalaa. - Haluan näin osoittaa, että Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa. Se on minulle intohimo.

Risuja maatalouspolitiikalle

Miltä tilanne Suomessa ylipäätään näyttää ruoka- ja ravintola-ammattilaisen silmin? - Suomessa on todella monipuolinen ravintolaskene ja täällä käydään hyvää ruokakeskustelua, mutta maatalouspolitiikan taso on surkea. Kotiläksyt, jotka olisi pitänyt tehdä jo 90-luvulla, ovat edelleen tekemättä. Karu totuus on se, että suomalainen maanviljely ei pärjää bulkkituotannolla, mutta sitä ei edelleenkään ymmärretä. Meillä on maailman puhtain vesi ja ilma, jotka ovat ruuantuotannon peruskivet, mutta ne ovat näköjään liian lähellä, Sukula lataa.

-Suomalaisessa maatalouspolitiikassa keskitytään liikaa huoltovarmuuden säilymiseen, kun meidän tulisi pikemminkin pohtia, miten pelloilta kyetään tuottamaan kalliimpia ja kannattavampia tuotteita ja miten panostamme ruokaturismiin. Fokus on väärissä asioissa, sillä eivät maat ja vedet täältä mihinkään häviä. Suomi pärjää niillä asioilla, joita täältä ei voi siirtää pois. Voisimme myös halutessamme olla pienillä liikkeillä maailman luomuin maa, mutta kaikki tämä edellyttäisi politiikan päätöksentekijöiltä rohkeutta tehdä tarvittavia muutoksia maatalouspolitiikkaan. Mallia voisi ottaa länsinaapurista, jossa viljelyä ei tueta alueilla, joissa se ei ole järkevää.

Nokkelia ratkaisuja

Sukula kertoo, että 12 vuotta maanviljelijänä Italiassa on opettanut tekemään nokkelia ratkaisuja, joita hän on hyödyntänyt uusimmissa virityksissä. – Hyvä esimerkki on Jymy-jäätelö, jonka tuotannosta pudotimme yhden portaan pois. Maito ei käy lainkaan meijerissä, vaan vastalypsetty maito kuljetetaan suoraan jäätelötehtaalle, jolloin säästämme ison kuluerän ja voimme myydä Premium-jäätelöä normaalijäätelön hinnalla. Kun aloitimme kanahanketta, alkutuottajan asiakas oli siihen saakka ollut teurasauto, ei loppukuluttaja. Kun otimme heidät alusta lähtien mukaan prosessiin, on heillä aivan eri into kasvattaa lintuja, koska he tietävät, kenelle tuotteet valmistetaan ja mitä niistä tehdään. Simppeleitä juttuja, joilla on yllättävän iso merkitys.

Makumaailma siirtyy Afrikasta itään

Sukula seuraa työkseen myös alan trendejä, joten on pakko kysyä, mikä on kuuminta hottia makumaailmassa juuri nyt? – Tällä hetkellä halutaan kautta linjan nostaa hapokkuutta ja karvautta sekä vähentää makeutta. Makumaailmassa on selkeästi siirrytty Afrikasta itään kohti Georgiaa ja Armeniaa. Grillimaustamisessa in ovat tällä hetkellä jälkimaustaminen, rubit, itäisen Välimeren maut ja Lähi-itä.

Teksti ja kuvat: Mia Heiskanen