Viisi vuotta sitten Puolustusvoimien upseeri Samuli Karjula pysähtyi pohtimaan omaa suhdettaan ruuanlaitossa käyttämiinsä kasviksiin. Kurkku, tomaatti ja porkkana dominoivat ostoskorin pohjaa vuoden ympäri, vaikka paljon muutakin olisi ollut tarjolla.


 Kun Karjula alkoi tutkia aihepiiriä tarkemmin, hän huomasi nopeasti, että monen muunkin suomalaisen kasvisten käyttö on hyvin yksipuolista.  

 - Oli hämmästyttävää huomata, kuinka suppeasti Suomessa syödään kasviksia. Alle 10 kasvista muodostaa 90 prosenttia kulutuksestamme, hän kertoo.

Tutkittuaan mahdollisuuksia monipuolisempaan raaka-aineiden käyttöön, Karjula huomasi, ettei syynä monotoniseen repertuaariin ollut ainakaan huono tarjonta; suomalaisissa ruokakaupoissa on tarjolla vuoden mittaan yli 150 lajia.

Mutta milloin kasvikset ovat tuoreita ja edullisia? Siihen Karjulan oli vaikea löytää vastausta.

 Alan kirjallisuus sekä lukuisat keskustelut kauppiaiden ja tuottajien kanssa auttoivat miehen alkuun ja hän alkoi jakaa keräämäänsä dataa Facebook-ryhmän kautta. Pian kävi selväksi, että asiasta olivat kiinnostuneet monet muutkin.

 Viisi vuotta projektin aloittamisen jälkeen Satokausikalenteria hyödyntää yli 15 000 suomalaista. Kalenterin Facebook-sivulla on lähes 70 000 tykkääjää.

 Ekologisempaa ja edullisempaa ruokaa

 Sesonkien hyödyntäminen on tyypillistä hyvissä ravintoloissa, joissa menu vaihtuu jopa kuukausittain. Tuoreet raaka-aineet ovat yleensä herkullisempia, edullisempia ja ympäristöystävällisempiä. Siksi ruuanvalmistus raaka-aineiden ehdoilla on tärkeä osa gastronomiaa.

 Suomalaisiin kotikeittiöihin sesonkiajattelu ei näytä levinneen vielä kovin voimakkaasti – ainakin päätellen Satokausikalenteriin kohdistuneesta laajasta kysynnästä.

 Se on sääli. Kuluttaja, joka ei kiinnitä huomiota sesonkeihin, voi päätyä ostamaan kasviksia, joita on kuljetettu maasta toiseen kuukausitolkulla ja kypsytetty sekä säilytetty epäluonnonmukaisin menetelmin.

 Kenties Satokausikalenteri tarjoaa mahdollisuuden muutokseen. Esimerkiksi granaattiomenan ja persimon-hedelmän menekki on enemmän kuin tuplaantunut parissa vuodessa uuden tietolähteen myötä.

 Seuraavana vuorossa suurkeittiöt

 Kun Samuli Karjula ensi kertaa esitteli ideaa Satokausikalenterista veljelleen vuonna 2011 tämä ei ensin uskonut, että tuotteelle olisi kysyntää. Vuotta myöhemmin epäilykset olivat historiaa. Karjulan veljekset alkoivat työskennellä yhdessä hankkeen eteen ammattimaisin ottein. Nyt kova työ on tuottanut tulosta.

 Kolmikon seuraavana tavoitteena on kehittää suutalouskeittiöiden tarjontaa sesonkikohtaisemmaksi. Satokausikalenteri aloittikin hiljattain suurtalouskeittiöiden toimintaan keskittyneen yhteistyöprojektin IT-yritys CGI:n kanssa.

 - Iso osa suomalaisista syö suurkeittiöiden kautta vähintään yhden aterian kotinsa ulkopuolella. Parhaimmillaan yhteistyö CGI:n kanssa tulee vaikuttamaan yli puolen miljoonan suomalaisen syömiseen, Karjula pohtii.

www.satokausikalenteri.fi