Kimmo Forsström ja Petri Laitinen perustivat ravintolan Fuengirolaan, koska kyllästyivät lähettämään loma-asuntojensa asiakkaita muiden ravintoloihin. La Leona tuli syliin käytännössä palmun takaa.



Kimmo ja Petri ovat tuoreita ravintoloitsijoita Fuengirolassa, sillä he astuivat La Leonan puikkoihin vuoden vaihteessa. La Leona sijaitsee hyvin keskeisellä paikalla Fuengirolan Los Bolichen Rafaelin aukiolla, aivan rantakadun tuntumassa. Kimmo valottaa alkuun hieman omaa taustaansa. - Olen asunut ja työskennellyt Aurinkorannikolla viimeiset 15 vuotta lyhyempiä ja pidempiä jaksoja. Vuonna 2007 tulin tänne ex-vaimoni kanssa viikon matkalle Suomen huonoa säätä pakoon. Kävi kuitenkin niin, että löysin meille kesken loman asunnon ja päätimme lentää takaisin Suomeen pakkaamaan tavarat. Hyppäsimme autoon, ajoimme takaisin Aurinkorannikolle ja viihdyimme täällä kolme vuotta putkeen. Lopullisesti asetuin tänne kolme vuotta sitten kun käynnistimme yhdessä lapsuudenystäväni Petri Laitisen kanssa asuntobisneksen. Meillä on tällä hetkellä kymmenen asuntoa ja kolme villaa, joita vuokraamme lyhyt- ja pitkäaikaisille asiakkaille.

Minne mennään syömään?

Kaksikon alkuperäinen ajatus olikin pyörittää asuntobisnestä, mutta reilu vuosi sitten miehet havahtuivat siihen, että he olivat lähettäneet jatkuvana virtana ihmisiä syömään eri ravintoloihin. – Yleensä asiakkaiden ensimmäinen kysymys on, mihin täällä kannattaa mennä syömään. Aloimme pohtia, että miksei meillä ole omaa ravintolaa sen sijaan, että lähetämme asiakkaita syömään muiden ravintoloihin? Itselläni on nimittäin pitkä ravintolatausta: aloitin ravintolatoiminnan jo 80-luvun lopulla ravintola Neronesta Helsingissä ja olen vuosien varrella ehtinyt pyörittää toistakymmentä eri ravintolaa Suomessa, Kimmo kertoo.

La Leona ratkaisi pelin

Lopullisesti päätös oman ravintolan perustamisesta syntyi, kun La Leona tuli kaksikon ”syliin” hieman yllättäen. – Piipahdimme ravintolaan Los Bolichesin palmuaukiolta ja henkilökunta kertoi, että omistaja on valmis luopumaan ravintolasta. Aikamme pähkäiltyämme päätimme tarttua tilaisuuteen, sillä La Leona sopi profiililtaan ja sijainniltaan meidän ajatuksiin. Olen tehnyt lähes 25 vuotta yhteistyötä Sedu Koskisen kanssa, joten hänkin innostui ja oli valmis lähtemään omalla osuudella mukaan, Kimmo jatkaa.

Petrin mukaan La Leonassa oli tehty pohjatyöt hyvin, mutta pientä suunnanmuutosta paikka kuitenkin kaipasi. -Halusimme suunnata ravintolan kansainvälisille asiakkaille, sillä tiesimme, että harva bisnes kantaa täällä, jos sen rakentaa pelkästään suomalaisten asiakkaiden varaan.

La Leona oli ollut tosiaan jo aiemmin suomalaisomistuksessa, mutta omistaja ei ollut itse aktiivisesti läsnä päivittäisessä toiminnassa. - Mielestämme isännän on oltava paikalla, joten päätimme myös, että meistä jompikumpi on aina paikalla, jotta olemme kasvollinen toimija asiakkaiden suuntaan.

Laadukkaasti itse tehtyä

Ravintolan nimi ja logo eivät omistajavaihdoksen myötä vaihtuneet, mutta tiettyjä perustoimenpiteitä Kimmo ja Petri halusivat kuitenkin tehdä. – Ensi töiksemme yksinkertaistimme ruokalistan. Osan vanhoista annoksista säilytimme, jotta voisimme tarjota vanhoille asiakkaille tuttuja annoksia eli aivan totaalista täyskäännöstä emme halunneet ruuan suhteen tehdä. Kantavana ajatuksena oli kuitenkin tarjota asiakkaille hieman enemmän kuin he osaavat odottaa. Siksi keittiössämme tehdään käytännössä kaikki itse kastikkeita ja jälkiruokia myöten. Yksikään annos ei siis synny puolivalmisteista. Tapaksia on oltava, sillä espanjalaiset syövät tyypillisesti useita pieniä annoksia yhden pääruuan sijaan, Kimmo kertoo.

Argentiinalainen pihvi lisukkeineen on La Leonan kuningasannos.

Hieman parempia viinejä

Hieman paremman palvelun filosofia ulottuu myös viinivalikoimaan. - Olemme todella panostaneet viinivalikoimaan ja pitäneet sen melko yksinkertaisena. Ajatuksena on, että listaltamme löytyvät viinit ovat laadukkaita omassa hintaluokassaan. Hyvin usein talon viini on nimittäin täkäläisissä ravintoloissa se halvin mahdollinen, mutta meidän mielestämme se ei ole oikein. Toinen talon punaviini tulee esimerkiksi laadukkaista punaviineistään tunnetulta Ribero del Dueron alueelta, Petri valottaa.

Haasteena espanjalaiset asiakkaat

Kimmo kertoo, että uudessa La Leonassa käy jo runsaasti palaavia asiakkaita, vaikka kilpailu on rannikolla kovaa. Argentiinalainen laadukas liha vetää erityisesti asiakkaita puoleensa. Suurimpana haasteena kaksikko kokee tällä hetkellä espanjaisten asiakkaiden tavoittamisen. -Täytyy muistaa, että Fuengirola on loppujen lopuksi pieni kaupunki, jossa paikalliset ovat käytännössä kaikki tuttuja keskenään. Onneksi meillä on toiminnassa mukana Petrin serkku, joka on asunut täällä lähes puoli vuosisataa, joten hänellä on erinomaiset verkostot espanjalaisiin. Olemme palkanneet remmiin myös espanjalaista henkilökuntaa, jotta palvelu sujuu laadukkaasti paikallisella kielellä. Siihen meidän ”ravintolaespanjamme” ei täysin riitä.

Keittiössä temperamenttien kaksi ääripäätä

Keittiömestarina toimii Markus Rissanen, joka työskenteli La Leonassa jo silloin kun ravintola alun perin avattiin. – Onneksi saimme Markuksen takaisin keittiöömme. Hänen rinnallaan työskentelee espanjalainen Ruben, jonka Markus on kouluttanut kansainväliseen keittiöfilosofiaamme. Markus heiluttaa kauhaa keittiössä hyvin rauhallisella otteella. Espanjalaisten mentaliteetti on taas täysin toisenlainen, joten välillä tunteet kuumenevat ja volyymi nousee. Suurilta draamoilta on onneksi toistaiseksi vältytty. Meillä on siis keittiössä temperamenttien kaksi ääripäätä, mutta sehän on vain hauskaa että välillä sattuu ja tapahtuu. Sitä on Espanja, Petri nauraa.

Hei, jos matkailet Aurinkorannikolla, käypä moikkaamassa Kimmoa ja Petriä La Leonassa! Ravintola löytyy Fuengirolan Los Bolichesta osoitteesta Plaza de San Rafael. www.laleona.es

Vasemmalla Petri Laitinen, oikealla Kimmo Forsström ja keskellä "leijonatar" Mia Heiskanen : )


Tiesitkö muuten, että Hernesaaren rannan palmut lähtivät matkaan juurikin Aurinkorannikolta? Kimmo Forsström oli mukana valitsemassa palmut ja valvoi niiden pakkaamista paikan päällä. Palmut matkasivat Costa del Solilta kuusi päivää ja saapuivat perille Hernesaareen freeseinä! 

Teksti: Mia Heiskanen