Mikä on ravintoloiden ja kahviloiden rooli kaupunkikulttuurin muodostumisessa? Pitäisikö eri kaupungeilla olla ruokahifistelyvastaava?

Soitan Petri Sirviölle. Hänet tunnetaan muun muassa mieskuoro Huutajien perustajana sekä johtajana. Hän on vaikuttanut niin Oulussa kuin Helsingissäkin monissa piireissä. Hän vastaa puheluun lempeän ystävällisellä äänellä.

– Aivan, unohdin tämän haastattelun. Odotas hetki.

Sirviö on BusinessOulussa luovien alojen asiakkuuspäällikkönä. Työt Oulun kaupungin parissa alkoivat ensi kertaa vuonna 2005, kun Sirviö pyydettiin mukaan kehittämään Oulusta kulttuuripääkaupunkikelpoinen kohde. Turku vei voiton vuonna 2005, mutta Sirviön innostus kaupunkikulttuurin tutkimista kohtaan ei hävinnyt. Hän oli vuosina 2014-2015 myös Helsingissä Suvilahden ja Kaapelitehtaan toimitusjohtajana.

Mitä kaupunkikulttuuri on?

Kulttuuri mielletään usein lähinnä taiteen tuottamiseksi tai kuluttamiseksi. Sirviö avaa koko hommaa antropologisella otteella.

– Kaupunkikulttuuri on enemmän arjen kulttuuria, kokonaisvaltainen ihmiselämän kuvaus tietyssä ajassa ja paikassa.

Miten kaupunkilaiset elävät, miten he viettävät vapaa-aikansa, miten he liikkuvat kaupungissa ja ottavat kaupunkitilan omaan käyttöönsä. Tämä kaikki on Sirviön mukaan kaupunkikulttuuria.

– Osa peliä on se, miten kaupunkilaiset positioituvat omalle paikalleen ilmiöiden keskellä. Oli kyse muodista, musiikista tai tapahtumista, ihmiset joko liittyvät niihin tai tietoisesti erottautuvat niistä. Nykyään puhutaan myös kuplista, joita tosin ei pidä ajatella pysyvinä olotiloina, Sirviö selvittää.

Olohuone-evoluutio

Sirviön mukaan ravintoloilla on ratkaiseva osuus kaupunkikulttuurin kehittymisessä. Kahviloissa, ravintoloissa ja kaupunki-ilmiöiden äärellä ihmiset kohtaavat ja kehittelevät uusia vinkeitä ideoita. Viimeisen 20 vuoden aikana ravintoloiden merkitys on kuitenkin muuttunut.

– Aikoinaan parhaassa baari-iässä kuppilat edustivat olohuonetta, jossa tapahtui kaikki se, mikä nykyään tapahtuu eri medioiden kautta. Jos halusit kohdata oman lähipiirisi ulkopuolella ihmisiä, oli kantabaari yleensä paras paikka aloittaa, Sirviö kuvailee. Nykyään tärskyjä on helpompi sopia. Ravintoloiden ja kahviloiden rooli on täsmentynyt palvelemaan tietyntyylisiä ja -ikäisiä ihmisiä. Sekalaisempien seurakuntien kohtaamiset tapahtuvat enemmän korttelibaareissa.

­– Tiivis urbaani meininki jaottelee ikäsegmenttejä. Tässäkin on kaupunkikulttuurin erottautumisen peli havaittavissa: segmentoituvatko palvelut tietyn ikäisille vai eivät, Sirviö selittää ja ottaa esimerkiksi Kallion, josta löytyy kaikkien onneksi rutkasti kuppiloita, joissa ikäjaottelua ei ole tapahtunut.

Syöminen on uusi juominen

Sirviö on vaikuttanut vahvasti niin Helsingissä kuin Oulussa. Molempien kaupunkien kuppilat ovat tulleet tutuiksi.

– Oulu on monipuolistunut ruokapuolella vahvasti. Juomapuolella on muutama ikoninen baari kuollut tai hiipunut. Uskon, että 90-luvulla syntyneiden kulutustottumukset alkavat näkyä ja vaikuttaa yhä vahvemmin kaupungeissa. Palveluihin käytetään rahaa enemmän kuin tavaraan. Syöminen on uusi juominen. Sillä erottaudutaan ja vahvistetaan omaa identiteettiä, Sirviö palaa kauniissa kaaressa ja aasinsillassa aluksi mainitsemiinsa kupliin.

Helsingissä ymmärrettiin Sirviön mielestä jo 2000-luvun alussa ravintoloiden ja ruokakulttuurin merkitys osana kaupunkikulttuuria. Pääkaupungista löytyy ruokakulttuurin kehittämiseen erikseen nimettyjä vastuuhenkilöitä.

– Vetovoimaisuudesta kilpaillaan, mutta ruokakulttuurin merkittävää asemaa ei olla juuri muualla tajuttu, Sirviö hämmästelee.

Petri Sirviö tunnetaan Huutajat-kuoron johtajana, mutta myös aktiivisena kaupunkikulttuurin kehittäjänä.

Teksti: Iida Ruohonen

Kuva: Vesa Ranta

MIESKUORO HUUTAJAT

Mieskuoro Huutajat perustettiin 1987. Viime vuonna ensimmäisistä huutotreeneistä tuli kuluneeksi siis 30 vuotta.

– Kapakka nimeltä Haarikka oli 80-luvun lopulla Oulussa yleinen olohuone, jossa satuttiin ajankuluksi kehittelemään kaikenlaisia juttuja kaljoittelun lomassa. Niin myös Huutajat sai alkunsa, Sirviö tarinoi.

2017 oli Huutajille aktiivisin vuosi pitkään aikaan. Lontooseen viriteltiin kansojen huutokohtaaminen, jossa oululaiset huutajat kohtasivat 20 ladia pankkiireista asunnottomiin.

– Opetimme lontoolaisen porukan huutamaan yhdessä Oulun Huutajien kanssa Thamesin rannalla, Sirviö kuvailee tapahtunutta nauraen.

Loppuvuodesta 2018 Huutajat ovat suuntaamassa Amerikkaan. Suunnitteilla on myös yhteistyötä kansainvälisen tanssiproduktion kanssa.

– Teemme konsertteja ja kollaboraatioita eri taiteenalojen kanssa. On huikeaa tehdä näin monella saralla erilaisia projekteja, Sirviö toteaa kiitollisena.