Voiko tuoretta kotimaista kirjolohta saada vuoden jokaisena päivänä? Kyllä voi – ahvenanmaalaisen Fifaxin kalankasvatusmenetelmän ansiosta maukasta, laadukasta lohta voi herkutella kesät talvet.
Kun suomalaisilta kysytään, millaista kalaa he haluaisivat lisätä ruokavalioonsa, kuuluu vastaus useimmiten ”kotimaista”. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että yli 80 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on ulkomailta tuotua. Kotimaisen kalan osuus lautasillamme on siis alle 20 prosenttia, josta valtaosa on kasvatettua kalaa.
– Suomen luonnonvesistöissä villikalaa on rajoitetusti saatavissa, eivätkä ne määrät tule todennäköisesti kasvamaan, valitettavasti. Jos halutaan lisätä kotimaisen kalan tarjontaa, täytyy kalaa kasvattaa enemmän, toteaa Fifaxin toimitusjohtaja Samppa Ruohtula.
Yksi Pohjois-Euroopan suurimmista
Vastuulliseen kalantuotantoon panostavan Fifaxin toiminta sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten. Yrityksen perustajat olivat huolissaan siitä, että perinteinen tapa kasvattaa kalaa ei ole kestävällä pohjalla – jotain täytyi tehdä. He alkoivat perehtyä asiaan ja törmäsivät pian uudenaikaiseen kalankasvatusmenetelmään, jossa kalat kasvatetaan maan päälle rakennetuissa vesialtaissa, samaa vettä yhä uudelleen puhdistaen ja kierrättäen. Menetelmästä vakuuttuneina he alkoivat viedä kiertovesihanketta eteenpäin, ja eri vaiheiden kautta projekti polkaistiin kunnolla käyntiin vuonna 2014. Tänä päivänä Ahvenanmaan Eckerössä seisoo moderni tuotantolaitos, jossa kasvaa Fifaxin kirjolohta.
Fifax työllistää tällä hetkellä 30 kalankasvatuksen ammattilaista, aina kalamestareista teknisen puolen osaajiin. Laitos pystyy tuottamaan noin 3000 tonnia kalaa vuodessa. Koko maailmassa on vasta puolisen tusinaa tämän kokoluokan kalankasvattamoa, jotka hyödyntävät kiertovesimenetelmää ja tuottavat jo täysikokoista kalaa. Fifax on edelläkävijöiden joukossa.
– Tällaisissa hankkeissa on toki usein aluksi teknisiä haasteita ja tuotannon käynnistys kesti pidempään kuin alun perin kuviteltiin. Nyt olemme kuitenkin päässeet siihen pisteeseen, että olemme yksi Pohjois-Euroopan suurimmista toimivista laitoksista, ja tuotantomme tulee vielä kasvamaan tulevaisuudessa, Ruohtula kertoo.
Keskiössä ympäristön ja veden puhtaus
Kotimaisen kalan kysyntä kasvaa paitsi sen turvallisuuden vuoksi, myös siksi, että lähellä tuotettu ruoka on pienempine kuljetuspäästöineen vastuullisempaa. Fifaxin kirjolohi tulee läheltä ja on ekologisuutensa puolesta eri luokkaa kuin perinteisesti kasvatettu kala.
–Kasvatamme kirjolohet maanpäällisissä altaissa, eli erillään luonnonvesistöstä. Tällä tavoin emme päästä merenpohjaan rehevöittäviä aineita, ja säästämme Itämerta ja sen monimuotoisia lajeja.
Merta rehevöittäviä aineita päätyy Itämereen vain noin sadasosa perinteisen kalankasvatusmenetelmän päästöistä. Laitoksen jätteet, liete ja perkuujäte, kerätään talteen ja lähetetään hyötykäyttöön.
– Kirjolohien kasvatusaltaissa on jokaisessa vettä saman verran kuin isossa uima-altaassa. Sama vesimassa kiertää puhdistusjärjestelmän läpi kerran tunnissa. Kun Itämerestä alun perin pumpattu vesi puhdistetaan, katoavat siitä bakteerit ja haitta-aineet, Ruohtula huomauttaa.
Valitettavasti Itämeri on yksi maailman saastuneimpia vesialueita. Kiertovesimenetelmällä vältytään siltäkin, että merivedessä olevat haitalliset aineet päätyisivät kaloihin ja sitä kautta lautasillemme.
Varmuus kalanlihan laadusta
Kiertovesialtaiden puhtaassa vedessä kirjolohet pysyvät terveinä. Antibiooteille, lääkkeille tai torjunta-aineille ei synny suoraa tarvetta. Kasvatusprosessi keskittyy kalojen hyvinvointiin ja olosuhteita tarkkaillaan jatkuvasti. Kasvuympäristö pysyy tasaisen hyvälaatuisena ja veden lämpötila ihanteellisena. Kiertovesi tekee altaaseen pyörteitä, joten kirjolohet uiskentelevat virtaavassa vedessä. Tämä on niille luontaista – luonnossa purot ja muut virtaavat vesistöt ovat lohikalojen mieleen.
– Vastavirtaan uiminen on virikkeellistä ja pitää kalat hyväkuntoisina. Tämä vaikuttaa suoraan myös niistä saatavan lihan laatuun: se on rakenteeltaan korkealuokkaista, mureaa ja kiinteää. Se on myös ravintoarvoiltaan mitä mainiointa, Ruohtula summaa.
Luonnossa säällä ja vuodenajoilla on iso vaikutus kalojen kasvuun. Suomessa luonnonvesien lämpötilat vaihtelevat paljon ja kylmässä vedessä kala ei saa yhtä paljon ravintoa, eikä näin ollen kasvakaan hyvin. Siksi meressä kasvatettua kalaa pystytään nostamaan vain kausittain. Fifaxin menetelmä vastaa tähän haasteeseen ja tekee laadukkaan suomalaisen kirjolohen saatavuudesta ympärivuotista. Kuluttaja voi olla varma kalan terveellisyydestä, kun tietää täsmälleen missä ja miten kala on kasvanut.
